Yhdeksän terveen seurakunnan tunnusmerkkiä -käännösartikkeli

Stefan Beyer Evangeliumsgemeinde Jena -seurakunnasta on kirjoittanut artikkelin “9 Merkmale einer gesunden Gemeinde”, joka on julkaistu saksankielisen Timotheus -lehden numerossa 1/2017. Lehden kuvaus itsestään on “Raamatulle uskollinen lehti nuorille kristityille”. Teemanumero käsittelee seurakuntaa.

Artikkelin ajatuksena on esitellä Mark Deverin 9marks -palvelutyötä. Stefan Beyer antoi luvan artikkelin kääntämiseen ja julkaisuun. Lukijoiden pyynnöstä tässä hieman tavallista pidempi käännösartikkeli:


 

9 terveen seurakunnan tunnusmerkkiä

Mark Dever Capitol Hill Baptist Church:sta Washingtonista on perustanut suureksi avuksi olevan palvelutehtävän nimeltään 9Marks. Tämän palvelutehtävän tavoitteena on tukea seurakuntia toteuttamaan yhdeksää tunnusmerkkiä, jotka ovat kriittisiä seurakunnan terveydelle ja pyhyydelle sekä evankeliumikeskeisyydelle. Haluan osoittaa seuraavaksi tässä artikkelissa, miksi nämä yhdeksän tunnusmerkkiä ovat tärkeitä, selittää jokaisen yksittäisen tunnusmerkin ja lopuksi vastata kysymykseen siitä, että miten nämä yhdeksän tunnusmerkkiä voidaan toteuttaa yksittäisessä seurakunnassa.

Miksi yhdeksän tunnusmerkkiä?

Uusi testamentti kutsuu kristittyjä ja paikallisseurakuntia olemaan pyhät (1. Piet 1:5; 1Kor 5:7). Pyhyys tarkoittaa täydellistä Herralle omistautumista. Pyhä seurakunta on myös terve seurakunta, koska se ruokkii koko ruumista hyvällä ravinnolla (evankeliumilla) ja välttää sairauden (seurakuntakuri), jotta seurakunta voi palvella täysin tehtävässään, Herran palvelemisessa (pyhyys).

Uskonpuhdistusten aikana muodostui Raamattuun palaamisen kautta monissa teologisissa suuntauksissa samanlainen ymmärrys todellisen seurakunnan tärkeimmistä tunnusmerkeistä. Nämä periaatteet tunnistettiin keskeisiksi ja korvaamattomiksi sille, että seurakunta rakentuu evankeliumille ja elää siitä. Ne olivat oikea Jumalan Sanan julistaminen ja oikea sakramenttien (kaste ja ehtoollinen) käyttö.

Uskonpuhdistajat tulivat siihen ymmärrykseen, että Kristuksen seurakunnan tarkoituksena on säilyttää evankeliumi ja pitää sitä esillä. Tämä on mahdollista seurakunnalle vain silloin, kun se julistaa Jumalan Sanaa, joka sisältää evankeliumin, uskollisesti, sekä jakaa sakramentit uskollisesti varmistaen, että vain aidot uskovat ottavat niihin osaa.

Mark Dever tuli siihen johtopäätökseen, että monet seurakunnat eivät arvosta eivätkä pitäydy näissä elintärkeissä tunnusmerkeissä. Auttaakseen seurakuntia palaamaan uskonpuhdistuksen tunnusmerkkeihin on hän kirjoittanut kirjan ”9 Marks of a Healthy Church” sekä perustanut samannimisen palvelutehtävän nimeltään 9Marks (9marks.org). Näissä yhdeksässä tunnusmerkissä konkretisoituvat alkuperäiset kaksi tunnusmerkkiä, joilla halutaan auttaa seurakuntia uudelleensuuntautumaan evankeliumia kohti.

Monille seurakunnille on leimallista ”kulutuskristillisyys”, mikä kadottaa näköpiiristä Jumalan pyhyyden, ja jolla on täysin pervertoitunut käsitys uusitestamentillisesta rakkaudesta. Rakkaus ei Pyhien Kirjoitusten mukaan ole sitä, että hyväksymme vastavuoroisesti kaiken ja pidämme sitä hienona, vaan se on läheistä sukua pyhyydelle ja kuuliaisuudelle. Tämän takia Jeesus voi sanoa, että häntä rakastava pitää hänen käskynsä (Joh 14:21) ja Heprealaiskirjeen kirjoittaja puhuu jopa, että ”jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa” (Heb 12:6). Raamatullisen rakkauden päämääränä on pyhyys. Rakkaus on toisten parhaaksi ahkeroimista. Se, mikä on ihmiselle parasta, löytyy Raamatun mukaan Jumalan itsensä kirkkaudesta. Siksi rakkaus tekee kaikkensa, jotta muut kokisivat sen, mikä on ihmiselle parhaaksi. Rakkaus julistaa evankeliumia pelastaaksensa ihmiset Jumalan vihalta ja tuodakseen heidät tämän suurenmoisen Jumalan yhteyteen. Rakkaus puolustaa evankeliumia, jotta kukaan ei joutuisi väärän varmuuden pettämäksi ja lopussa olisi Jumalan vihan alla ja menossa kadotukseen.

Hyvä johdatus Jumalan olemukseen ja uusitestamentilliseen evankeliumiin on ”The Holiness of God” R.C Sproulilta ja ”Evankeliumi Jeesuksen mukaan” John MacArthurilta.

Yhdeksän tunnusmerkkiä

Seurakunnalla on Uuden testamentin mukaan tehtävä julistaa, pitää esillä ja säilyttää evankeliumi. Seuraavat yhdeksän tunnusmerkkiä palvelevat tätä tehtävää.

1. Tunnusmerkki: Raamattua selittävä julistus

Raamattua selittävä saarna tekee raamatunpaikan sisällöstä saarnan sisällön. Näin saarna perustuu raamatunpaikkaan ja siten tulee myöskin varmistetuksi, että saarnaaja ei jaa omia ajatuksiaan käyttäen Raamatun tekstiä pelkkänä pohjatekstinä. Parhaimmillaan Raamattua selittävät saarnat esiintyvät saarnasarjassa, jossa saarnataan jokin Raamatun kirja läpi jae jakeelta. Näin varmistetaan, että Jumalan koko tahto tulee julistetuksi (Apt. 20:27) eivätkä pelkästään saarnaajan suosikkijakeet. Tämä ensimmäinen tunnusmerkki on määräävin tunnusmerkki ja perusta muille kahdeksalle. Jumala on antanut meille Sanansa, koska se on täysin riittävä työkalu hänen tahtonsa tekemiseksi seurakunnassa ja seurakunnan kautta.

2. Tunnusmerkki: raamatullinen teologia

Jumalan Sanasta opimme, että kuka ja millainen Jumala todella on. Opimme tuntemaan hänet Luojana ja Lunastajana, joka on pyhä, uskollinen, rakastava ja kaikkivaltias. Seurakunta on terve vain silloin, kun se rukoilee todellista Raamatun Jumalaa. Suosittelen tähän liittyen saman nimistä kirjaa Andreas Münchiltä ”Der wahre Gott der Bibel”. (suom. todellinen Raamatun Jumala)

3. Tunnusmerkki: evankeliumi

Seurakunta tuottaa aitoja kristittyjä silloin, kun se julistaa kokonaista evankeliumia. Siihen kuuluu Jumalan viha ihmisten syntejä kohtaan. Siihen kuuluu Jeesuksen syntiuhri, joka on tyynnyttänyt Jumalan vihan. Siihen kuuluu usko ja parannus ihmisten reaktiona, jotta he tulisivat osallisiksi Jeesuksesta Kristuksesta ja hänen työstään. Todellinen evankeliumi liittyy Uuden testamentin todelliseen rakkauteen. Jumala rakastaa meitä, mutta hän ei lakaise syntejämme maton alle. Hänen rakkautensa on pyhä rakkaus, joka johtaa pyhään ja rakastavaan seurakuntaan.

4. tunnusmerkki: raamatullinen ymmärrys kääntymyksestä

Oppiakseen tuntemaan Jeesuksen ja tullakseen jäseneksi seurakuntaan, täytyy uskoa Jeesukseen ja luottaa hänen työhönsä sijaisuhrina. Vain sellainen ihminen on kristitty, joka on tehnyt Jeesuksen elämänsä kiistattomaksi Herraksi ja tästä ovat seurauksena myös näkyvät hedelmät. Raamattu sanoo, että tähän tarvitaan uudestisyntymistä Pyhästä Hengestä, missä Jumala luo suvereenisti ihmisen sydämen uudelleen ja suuntaa sen Kristusta kohti. (Joh 3:1-8; Ef 2:1-10; 2Kor 4:4-6).

5. tunnusmerkki: raamatullinen ymmärrys evankelioinnista

Jokainen kristitty on kutsuttu viemään eteenpäin suurenmoista evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta (Matt 28:18-20). Hän ei kuitenkaan saa julistamisessaan jättää evankeliumista mitään pois (esim. seuraamisen hintaa) eikä myöskään lisätä siihen mitään (esim. vääriä lupauksia). Lisäksi hänen tulisi osoittaa, että hänen asuinseudullaan, jossa uusi kristitty elää uskonelämäänsä, on evankeliumikeskeinen paikallisseurakunta.

6. tunnusmerkki: raamatullinen ymmärrys seurakunnan jäsenyydestä

Seurakunta on paikka, jossa uudestisyntyneet kristityt, jotka ovat tulleet uskoon heidän pelastajaansa, kokoontuvat rukoillakseen ja seuratakseen häntä yhdessä. Seurakunnan jäsenyys ei kuitenkaan ole mikään suora uusitestamentillinen käsite, vaikka ajatus tulee ilmi jo siitä kielestä, mitä Paavali käyttää kuvaillessaan seurakuntaa. Seurakunta on 1) ruumis (1 Kor 12:27) 2) morsian (Ilm. 21:9), 3) perhe (Matt. 12:49-50) ja Jumalan temppeli, joka rakentuu elävistä kivistä (Ef 2:19-22; 1 Piet 2:5). Kaikkialla on vahva yhteys ja selkeä kuuluminen tai kuulumattomuus seurakuntaan. Terve seurakunta harjoittaa merkityksellistä seurakunnan jäsenyyttä, jossa kehotetaan säännölliseen jumalanpalveluksissa käymiseen, ehtoolliseen osallistumiseen, seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin, rukoukseen ja antamiseen.

7. tunnusmerkki: raamatullinen seurakuntakuri

Terve seurakunta ei tule terveeksi eikä pysy terveenä itsestään, samoin kuin ei ruumiskaan. Se tarvitsee ravintoa ja sairauden sattuessa parantumista. Seurakuntakuri on parantumisprosessi, kun on kyse ruumiin terveydestä. Sitä opetetaan Uudessa testamentissa kahdella tapaa. Ensimmäisenä formatiivinen seurakuntakuri, jossa opetuksen ja opetuslapseuden kautta investoidaan aktiivisesti uskovien elämään (Kol. 1:28-29). Tästä laajentaen on olemassa myös korjaava seurakuntakuri, jossa epäpyhä käyttäytyminen seurakunnassa oikaistaan, ja parannuksettomuuden tapauksessa suljetaan seurakunnan ulkopuolelle. Seurakunta on pyhä seurakunta vain silloin, kun se puolustaa tätä pyhyyttä. Sen seurakunta tekee ulkopuolelle suljetun ihmisen parhaaksi, joka tunnistaa tästä hänen uskonsa olevan mahdollisesti epäaitoa. Hän voi näin tehdä parannuksen ja kaikki koituu toisten kristittyjen parhaaksi, jotka oppivat tuntemaan synnin vaarallisuuden.Tämän lisäksi koko seurakunnan terveys tulee tuetuksi, koska synti ei näin leviä ja koko seurakunnan todistus painottaa sitä, että kristitty ei ole teeskentelijä. Mutta kaikki kuitenkin Jumalan kunniaksi, jonka pyhyyttä meidän tulee heijastaa.

8. tunnusmerkki: halu hengelliseen kasvuun

Jeesuksen tavoite jokaiselle yksittäiselle opetuslapselle oli se, että heidän tulisi oppia ”pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää” (Matt 28:20). Myös apostoli Paavalilla oli tämä toive jokaisen yksittäisen seurakunnan jäsenen kohdalla. Heidän kaikkien tulisi olla ”kokonaan pyhitettyjä” ja heidän koko olemassaolonsa tulisi varjeltua nuhteettomana (1Tess 5:23). Terveen seurakunnan tavoitteena ja tehtävänä on jokaisen jäsenen kasvaminen. Se julistaa Jumalan Sanaa saarnastuolista uskollisesti ja rohkaisee myös uudistuvien opetuslasten joukkoa seurakunnassa, jossa se kutsuu jäseniä vastavuoroiseen rohkaisuun ja kehottamiseen, mihin se myöskin antaa voiman. (Hepr. 3:13).

9. tunnusmerkki: raamatullinen seurakunnan johtaminen

Terve organismi tarvitsee terveen pään. Kristus on seurakunnan pää. Hän on asettanut jokaiseen paikallisseurakuntaan johtajia, joiden kautta hän rakentaa ja johtaa ruumistaan (Ef 4:11-12; Hepr 13:17). Terve seurakunta kiinnittää huomiota johtajiensa nimittämisessä hakijoiden raamatulliseen kelpoisuuteen ja hengelliseen lahjakkuuteen. Seurakunnan johto on päävastuussa seurakunnan terveyden vahvistamisesta ja säilyttämisestä.

9Marks on julkaissut useita artikkeleita jokaisesta näistä tunnusmerkistä Web -sivullaan. Tämän lisäksi on myös julkaistu lyhyitä kirjoja sarjassa ”Building Healthy Churches” (suom. terveiden seurakuntien rakentaminen) ja vielä lyhyempiä sarjassa ”Understanding Church Basics” (suom. seurakunnan perusteiden ymmärtäminen).

Ligonierilla on ollut jo vähän aikaa saatavilla saarnasarja näistä yhdeksästä tunnusmerkistä (linoginer.org/marks). Saksaksi aiheesta on ilmestynyt suositeltava kirja ”9 Merkmale einer gesunden Gemeinde”, jonka on julkaissut 3L.

Miten nämä yhdeksän tunnusmerkkiä voidaan toteuttaa käytännössä?

Mitä tulisi tehdä, jos on varma näiden yhdeksän tunnusmerkin tärkeydestä, ja että ne tulisi toteuttaa omassa seurakunnassa? Mark Dever suosittelee aloittamaan rukouksen seurakunnan ja seurakunnan johdon puolesta. Jumalan täytyy antaa kaipaus pyhyyteen. Seuraava askel eteenpäin on näitä yhdeksää tunnusmerkkiä käsitteleviä hyvien kirjojen lukeminen joko yksin tai toisten seurakuntalaisten kanssa. Näin ajatuskokonaisuuksista tulee selkeämpiä ja muut voivat herätä haluamaan, että seurakunta kehittyy terveeseen suuntaan. Nuoriin kristittyihin investoiminen ja heidän opetuslapseuttamisensa valikoidusti voi olla alku. Mark Dever on juuri julkaissut tähän teemaan liittyen kirjan ”Discipling – How to Help Others Follow Jesus” (suom. Opetuslapseuttaminen – miten auttaa muita seuraamaan Jeesusta). Saksaksi kirjaa ”Das Spalier und der Weinstock” Colin Marshallilta ja Tony Paynelta voi suositella. Loppujen lopuksi on kyse siitä, että itsestä täytyy tulla ensin terve seurakunnan jäsen, ennen kuin seurakuntaa voi liikuttaa siihen suuntaan toteuttamaan näitä yhdeksää tunnusmerkkiä.

Kuitenkin myös Mark Dever myöntää, että yksittäinen seurakunnan jäsen voi tehdä usein vain vähän. Koska nämä yhdeksän tunnusmerkkiä rakentuvat ensimmäisen tunnusmerkin varaan ja ovat siitä riippuvaisia, riippuu kaikki siitä, että miten seurakunnassa julistetaan ja selitetään Jumalan Sanaa. Jos pidempiaikaisen tutkiskelun tuloksena on päätelmä siitä, että oma seurakunta ei ole terve eikä ole mahdollisuutta muuttaa asiaa, niin silloin on olemassa mahdollisuus jättää seurakunta ja liittyä terveeseen seurakuntaan. Mark Dever kuitenkin painottaa, että tällaista askelta ei tulisi ottaa ennen keskustelemista kypsien kristittyjen kanssa, ja heidän neuvojensa vastaanottamista, seurakunnassa ja sen ulkopuolella.

Haluaisin vielä lisätä, että meillä Saksassa on suuri tarve seurakuntien perustamiselle. Jos paikkakunnalla ei ole yhtäkään tervettä evankeliumikeskeistä seurakuntaa, niin voi rukoilla sellaisen perustamisen puolesta. Se tulee olemaan pitkällä tähtäimellä hengellisen kasvun suhteen parasta, mutta antaa myös muille ihmisille mahdollisuuden kuulla evankeliumi ja elää evankeliumin perustalla.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s